
Kolmannes kokee jääneensä ilman kaipaamaansa apua. Siksi tarvitaan ihmisen kokoista huolenpitoa.
Me suomalaiset olemme huolissamme maamme terveydenhuollosta. Jopa 60 % uskoo sen heikentyvän jatkossa. Moni kokee, että avun saaminen vaatii erityistä sinnikkyyttä. Kun terveys huojuu, kuka ottaa kopin?
Meillä on vaihtoehtoja tehdä asioita toisin, kun niin vain päätetään tehdä ja lähdetään kulkemaan päätöstä kohti. Kun varat kohdennetaan viisaasti, yksilö ei jää järjestelmän jalkoihin. Laadukasta hoitoa on, kun sitä tarvitaan.
Me kutsumme kaikkia terveydenhuollon osapuolia yhteiseen ponnistukseen. Vain rajat ylittävällä yhteistyöllä luodaan pysyvää hyvinvointia.
Ja viimeistä piirtoa myöten ihmisen kokoista huolenpitoa.


Taloustutkimus Oy toteutti tammikuussa Terveyspalvelut Suomessa 2026 -tutkimuksen suomalaisten näkemyksistä koskien terveyspalveluja ja hoitoon pääsyä.
Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen terveydenhuolto heikkenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastaajista 22 prosenttia uskoo sen heikkenevän merkittävästi. Vastaajista 65 prosenttia uskoo heikkenemistä tapahtuvan julkisessa terveydenhuollossa ja 16 prosenttia yksityisessä terveydenhuollossa.
Suomalaisista 15 prosenttia uskoo terveydenhuollon paranevan kymmenessä vuodessa. Vastaajista 14 prosenttia uskoo paranemista tapahtuvan julkisessa terveydenhuollossa ja 31 prosenttia yksityisessä terveydenhuollossa.
Tutkimuksen mukaan tärkeimpinä terveydenhuollon kehityskohteina nähdään hoitoon pääsyn nopeuttaminen sekä julkisten palvelujen parempi saatavuus.
Suomalaisista 26 prosenttia luottaa hoitoon pääsyyn ja 20 prosenttia siihen, että vastaanottoajan saa riittävän nopeasti julkisessa terveydenhuollossa. 33 prosenttia kokee hoitoon pääsyn pitkittyneen.
Vastaajista 79 prosentin mielestä avun saaminen julkisessa terveydenhuollossa vaatii oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä. Vastaajista 38 prosenttia kokee saavansa terveyspalveluja julkisesta terveyshuollosta helposti niitä tarvitessaan, ja 30 prosenttia kokee, ettei ole saanut apua silloin, kun on tarvinnut. 49 prosenttia kokee tulleensa kuulluksi.
Tutkimuksen mukaan luottamus terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen on suhteellisen korkealla. Vastaajista 77 prosenttia luottaa henkilöstön ammattitaitoon yksityisessä ja 72 prosenttia julkisessa terveydenhuollossa.
66 prosenttia vastaajista kokee joutuvansa sopeutumaan terveydenhuoltojärjestelmän tapaan toimia julkisissa terveyspalveluissa. Yksityisissä terveyspalveluissa näin kokee 38 prosenttia vastaajista.
Vastaajista viimeisen 12 kuukauden ajalta kokemusta oli vain julkisesta terveydenhoidosta ja -palveluista 29 prosentilla, vain yksityisestä terveydenhoidosta ja -palveluista 9 prosentilla, sekä julkisesta että yksityisestä terveydenhoidosta ja -palveluista 54 prosentilla. Seitsemällä prosentilla ei ollut lainkaan kokemusta terveydenhuoltopalveluista viimeisten 12 kuukauden aikana.
Taloustutkimus toteutti Terveyspalvelut Suomessa 2026 -tutkimuksen tammikuussa 2026.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten näkemyksiä terveyspalveluista ja hoitoon pääsystä. Tiedonkeruu tehtiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 21.–26.1.2026.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 183 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen tulokset painotettiin sukupuolen, ikäryhmän ja maantieteellisen suuralueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Pihlajalinna.
Tutkimuksen vastaajille annettiin seuraavat määritelmät:
Julkinen terveydenhuolto tarkoittaa verovaroin rahoitettuja, kaikille tarjolla olevia terveyspalveluja.
Yksityisissä lääkärikeskuksissa yksityiset yritykset tuottavat terveyspalveluja, joihin asiakkaat hakeutuvat omakustanteisesti tai vakuutuksen kautta. Siellä voidaan asioida myös työterveyshuollon kautta tai palvelusetelillä.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat:
Sanna Lahtonen, viestintäpäällikkö, Pihlajalinna 050 576 1609, [email protected]
Outi Salonen, Business Director, Taloustutkimus Oy 050 330 6184, [email protected]
uskoo terveydenhuollon yleisesti heikkenevän seuraavan 10 vuoden aikana
kokee hoitoon pääsyn pitkittyneen julkisessa terveydenhuollossa
kokee tulleensa kuulluksi julkisessa terveydenhuollossa
kokee saavansa apua julkisesta terveydenhuollosta silloin, kun sitä tarvitsee
”Terveydenhuollon tila ja tulevaisuus Suomessa puhututtavat, mikä on ilmeistä, sillä se on meidän kaikkien yhteinen asia. Pidämme luottamuksen murentumista huolestuttavana ja uskomme sen kertovan muun muassa siitä, että kehitystyössä terveydenhuoltoa joudutaan katsomaan liian usein järjestelmän, ei yksilön, näkökulmasta. Varmaa on, että luottamuksen palauttamiseen tarvitaan kaikkien terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä.”
Sari Riihijärvi
Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja


Stora Ensolla sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamat poissaolot vähenivät jopa 99 prosenttia Pihlajalinna Sydänkaistan avulla.

Pihlajalinna teki Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa seurantaa sydän- tai aivoinfarktin uusiutumisesta. Tulokset olivat rohkaisevia.

Pihlajalinnan vastuulääkäripalvelu tuo ikäihmisten hoitoon tarvittavan lääketieteellisen osaamisen oikea-aikaisesti asiakkaiden käyttöön.