Pidä huolta muististasi
Muisti voi pettää kaikenikäisillä, mutta ikä on suurin yksittäinen syy muistisairauden syntyyn. Nykyisin 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista kaksi prosenttia sairastaa dementiaa ja 85 vuotta täyttäneistä jo 30 prosenttia.
Muistihäiriöt saattavat olla oire muistisairaudesta. Häiritsevää muistioiretta kannattaa tutkia sen selvittämiseksi, onko kyse normaalista ikääntymisestä vai hoidettavasta tilasta. Muistisairautta on syytä epäillä viimeistään silloin, kun muistamattomuus hankaloittaa arkielämää ja omassa toiminnassa tai persoonassa on tapahtunut selvä muutos.
Tutkimuksia varten on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan ja varata aika Dextra Senioriklinikan geriatrilta. Vastaanotolle tullaan aina lähiomaisen kanssa. Yhteisessä keskustelussa kartoitetaan potilaan oirekuva. Sen jälkeen päätetään jatkotutkimuksista ja testeistä. Muistitestien lisäksi tehdään monipuolisia fyysisiä testejä. Esimerkiksi muistihäiriöiden syynä voikin olla anemia, joka selviää verikokeissa.
Jos todetaan muistisairaus, aloitetaan yleensä lääkitys ja laaditaan hoitosuunnitelma. Oleellista on oireiden etenemisen seuranta 3-6 kuukauden välein ja potilaan muistilääkityksen lisäksi kokonaislääkityksen tarkistus. Esimerkiksi verenpainelääkkeitä voidaan usein vähentää iän myötä.
Jokaisen kannattaa huolehtia muististaan!
- Ylös, ulos ja lenkille
- Ei liikaa alkoholia
- Tupakka pois
- Vältä stressiä
- Aktivoi aivoja
- Pidä yllä ystävyyssuhteita
- Nuku tarpeeksi
- Syö terveellisesti ja monipuolisesti
- Mikä on hyvää sydämelle, on hyvää myös aivoille
Liiku kaiken ikää
Suomalainen ikäihminen on yleensä monipuolinen liikkuja, jonka suosituin liikuntalaji on kävely. Kuitenkin jopa viidennes ikä-ihmisistä ei harrasta liikuntaa juuri ollenkaan. Liikunta vähenee, kun toimintakyky muuttuu, ympäristötekijät eivät suosi liikuntaa tai liikunnan sosiaalinen tuki puuttuu.
Liikunta pitää yllä fyysistä toimintakykyä ja omatoimisuutta. Monipuolinen ja oikein mitoitettu liikunta hidastaa vanhenemisen tuomia muutoksia. Liikunta vähentää ja jopa estää monista sairauksista johtuvaa vanhenemista.
Liikunta ylläpitää tasapainoa, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja luuston vahvuutta. Hyvä liikunta muutama tunti ennen nukkumaan menoa parantaa unen laatua. Liikunta vaikuttaa positiivisesti ihmisen koko mielialaan.
Arkiliikunta on ikäihmisen fyysisen aktiivisuuden kivijalka. Puoli tuntia kävelyä, pyöräilyä tai sauvakävelyä päivässä riittää. Fyysistä toimintaa monipuolistaa esimerkiksi pari kertaa viikossa ohjattu, ikääntyneille tarkoitettu liikunta.
Peruskunto kuntoon iästä huolimatta tai juuri siksi.
Mitä lääkkeitä käytät
Mitä lääkkeitä käytät ja onko nykyinen lääkityksesi omasta mielestäsi sopiva? Sitä olisi syytä pohtia aina silloin tällöin ja keskustella asiasta oman lääkärisi kanssa. Tietävätkö kaikki Sinua hoitavat lääkärit kokonaislääkityksesi ja sopivatko varmasti kaikki lääkkeesi yhteen.
Itsekään ei aina muista kaikkia lääkkeitään. Hyvä vinkki: kirjoita lääkkeiden nimet ja annostukset paperille käsilaukkuun tai lompakkoon.
Ota lääkkeet aina ohjeen mukaan. Kerro lääkärillesi, jos jostain syystä muutat annostusta.
Tiina Harjulehto-Mervaala, LT, geriatrian erikoislääkäri
Tiina Piekkari, LL, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Terhi Beilinson, fysioterapeutti
