Diabetes ja suun terveys

Diabetes on yksi huomattavimmista kansantaudeistamme. Yli 500 000 suomalaista sairastaa tautia ja ennusteen mukaan sairastuneiden määrä nousee seuraavien 10–15 vuoden aikana. Diabeetikoilla esiintyy samanlaisia suusairauksia kuin muillakin, mutta diabetes altistaa muun muassa suun alueen tulehduksille ja kuivan suun ongelmille.

Perinteisesti diabetes on totuttu jakamaan kahteen ryhmään – tyypin 1 ja tyypin 2 muotoon. Diabetes ei ole kuitenkaan yhtenäinen sairaus vaan se voidaan jakaa useampaan alaryhmään (8 alaryhmää) taudinkuvan tai taudinsyyn perusteella. Erityisesti tyypin 2 diabetes on yleistymässä. Suomalaisista diabeetikoista noin 75 % sairastaa tätä tautimuotoa. Diabetesta luonnehtii hyperglykemia eli korkea verensokeri, joka voi johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksista tai molemmista.

Diabetes ei itsessään aiheuta suun alueen sairauksia tai oireita. Diabeetikoilla suun alueen tulehdukset ovat kuitenkin tavallisempia, ne pahenevat herkemmin sekä paranevat huonommin kuin muilla. Näin tapahtuu sairauden puhkeamisvaiheessa tai ennen hoidon aloittamista tai jos sokeritasapaino on huono. Suun alueen krooninen tai akuutti infektio voi horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Diabetes on myös tunnetuin haavan paranemista hidastava sairaus. Suun kudosten paranemista ajatellen tulee huomioida limakalvot, hampaiden kovakudokset ja kiinnityskudokset. Myös ympäristö eli suun mikrobifloora ja sylki vaikuttavat.

Tutkimusten mukaan diabetes altistaa juurikariekselle. Kuivan suun tunne ja syljen erityksen väheneminen, suupoltekipu, makuaistin häiriöt sekä suun sieni-infektiot ovat myös tavallisia. Diabetes on hampaiden kiinnityskudossairauksien riskitekijä niillä potilailla, joilla hoitotasapaino on huono, diabetes on kestänyt pitkään, suuhygienian taso on huono ja joilla on kehittynyt diabeteksen myöhäiskomplikaatioita.

Diabetekseen liittyy useita puolustusjärjestelmän poikkeavuuksia. Kun verensokeritaso nousee, veren valkosolujen kyky hakeutua tulehduspaikkaan huononee samoin syöjäsolutoiminnan on todettu olevan huonompi kuin ei-diabeetikoilla. Toinen tärkeä tekijä immuunipuolustuksessa on monosyytti-makrofagi järjestelmä (veren syöjäsolujen siirtyminen kudoksen syöjäsoluksi). Tutkimuksissa diabeetikoilla on havaittu tämän soluryhmän hyperaktiviteettia, mikä johtaa tulehduksen välittäjäaineiden tuotannon lisääntymiseen. Ienkudos sisältää pääasiassa kollageenia. Korkea veren sokeripitoisuus huonontaa kollageenin synteesiä, kypsymistä ja uusiutumista. Glukoosi muodostaa kollageenimolekyylien välille ristisidoksia, mikä edelleen huonontaa kollageenin aineenvaihduntaa. Myös kollageenia pilkkovan entsyymin aktiivisuus lisääntyy. Näistä syistä johtuen haavan paraneminen hidastuu.

 

Hellevi Ruokonen, EHL, HLT, M.Sc. (Dental Sciences)